Beyond The Seventh Door (Can-87)

Ennen tuli paljonkin pidettyä lähinnä eurooppalaisista linnakauhuelokuvista, nykyisin Linnojen Lumo on jokseenkin kuivunut. Kanadalainen halpistuotanto Beyond The Seventh Door tuo vähän ”kaivattua” halpisleimaa genreen, mutta ei tuo siihen mitään uutta, raikasta (tai halpisgenre kyseenollen, tunkkaista), mutta jotain kuitenkin…

Pariskunta lähtee ryöstämään rikasbossin linnaa, mutta se on ansoitettu. Jos linnakauhuelokuvat eivät enää oikein pure mulle, niin `ansoitetut kauhistelut` eivät ole oikein koskaan sitä tehneet. Siis kauhuelokuvat joissa nurkan, oven, minkä lie takana on, piilee, lymyää jotain goreisen pelottavaa. Tällainen on vuoristorata-ajelua (ja liian pitkää, tylsää, goretonta sellaista), ei elokuvaa, meikäläiselle. Vähän kuin dekkarissa paljastettaisiin syyllinen muutaman minuutin välein, ja sitten seuraava tapaus – tappo, ja seuraava syyllinen. (Itse asiassa tämä jälkimmäinen keissi olisikin aika mielenkiintoinen, no joo… ei, ehkä kerran katsottuna.) Tämän elokuvan `valopilkku` on näyttelijä Lazar Rockwood (toinen näistä ryövääjistä), hän melkein vetää vertoja Manos The Hands of Fate`n talkkarityypille. mutta jää kuitenkin jokseenkin kauaksi tästä legendasta. Ja, hei!, ”Hank on!” `Olen kellarissa joka täyttyy vedellä`-kohtauksessa vähän oikeanlaista outoa otetta, mutta ei kovin kummoista sekään. Ja mitä pitää tehdä tässä tilanteessa? No, tottakai kysyä kuinka paljon kello on!!?? Ja elokuvan loppu”twisti” yhtä aikaa sekä mieto että mitätön..

Tosiaan, luulin ensin että tämä Lucio Fulci-maisesti nimetyn elokuvan halpuus ja halparatkaisut toisivat leffaan, jopa genreen uutta, mutta ne `hyvät puolet` tulikin tuossa `lueteteltua`; Rockwood, Fulci (kun ensi kerran näin nimen, luulin tätä Fulciksi), ja kai Kanadakin…

Karmea.

 

Mainokset

2 comments

  1. Double Feature Tuoppi · syyskuu 26, 2017

    Joskus leikittelin sellaisella ajatuksella, jossa muutama rosvon retale saa päähänsä murtatua Draculan linnaan rahakkaan saaliin toivossa. Kreivi itse ei siellä enää asusta, sillä Van Helsing kävi tökkäämässä tammipuisen tapin läpi tämän läpimädän sydämen.

    Jotenkin kummassa rosvot onnistuvat kuitenkin herättämään toheloinnillaan Draculan epähenkiin, päätyen yksi kerrallaan kreivin tyhjiin juomaksi. Lyhyt filmiä ajattelin tai hammermaista introa ennen alkutekstejä. Linnakauhua kuitenkin. Ei tämä kommentti varsinaisesti arvostelemaasi leffaan liittynyt, mutta tuli vain tekstiäsi lukiessa mieleeni. Niin ja sainpahan syyn kokeilla kommentoitiakin samalla.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s