What Became of Jack and Jill? (Englanti-71)

”John?” ”Yeah?” ”Where are you goin`?” ”To the graveyard, gran.” ”You are a good boy, John.”

Jack ja Mary ovat  ”rokkareita”. John asuu isoäitinsä luona ja `nuoret` tapaavat tavata Johnin isoisän (ja isoäidin, tyhjä hautakivi jo valmiina) haudalla, ja heti filmin aluksi Mary kirjoittaa huulipunalla Gran!! tyhjään puolikkaaseen. Hän, he haluavat perinnön…

Mary on manipulaattori, mutta ei Jack`kään ole ”pekkaa” parempi. Mies mm kuvittelee itsensä nuoreksi natsiksi, joka porukoineen vie vanhuksia leireille ammuttavaksi. He siis suunnittelevat isoäidin surmaamista perinnön toivossa.

Tämä Amicus-yhtiön harvinaiseksi jäänyt seniorisurmakuvaus, karmaiseva nuorisoylistysdystopia, kolkko vitaalisuuden palvonta on alusta loppuun tietoisen ankea, harmaa, kalmea, kalsea, kylmä, likainen, pimeä, synkkä, tunkkainen, väritön mutta tekee tehokkaasti kyllä tiettäväksi että tällainen elämä, maailma, toiminta on pelkkää pahuutta, pimeyttä, julmuutta, sairautta. Tyhjyyttä. Tässä maailmassa ei ole valoa, värejä, toivoa. Tulevaisuutta.  Elämää.

Liiankin synkkä. Mutta niin on aihekin. Mieleenjäävä.

 

 

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s