Lopuksi tästä sarjasta vähän keskiverrompi komedia, Normi-Normankomedia.

Nokkela Normanni on nyt köyhä jalokiviliikkeen työntekijä, joka yrittää säästää palkastaan, ja yrittää voittaa hevoskilpailuissa, jotta voisi ostaa unelma tyttöystävälleen kalliin, kauniin korun. Jne. Ja tässä on norsu. Ja apina.

Kuten sanottua, keskivertoa, mutta ei onneksi kuitenkaan tylsä. Ei täysin.

P.S. Elokuvan traileri perustuu siihen, että Norman lukee seinällä olevia elokuvan näyttelijöiden, tekijöiden nimiä, mutta omaa nimeä ei näy. Kyllähän se laittaa suupielet alaspäin. Sekä Normanilta että katsojalta. Mutta sitten trailerin lopuksi Normaninkin nimi ilmestyy seinälle ja hän leveytyy Normanmaiseen nauruun. Tämä katsoja ei ainakaan pystynyt moiseen leveyteen.

Nokkela Norman on sataman pikkupursikauppias, myy kaikenlaista kodintarviketta, krääsää, naposteltavaa veneisiin. Mutta kun meren rannalla, äärellä, merelläkin ollaan niin sattumien, sotkujen kautta Norman tietenkin ”päätyy” laivastoon. Se osuus on vähän vaisua, valjua, vanhan kertausta, mutta kohtaus jossa Normanin sukelluspukuun pumpataan paksusti ilmaa ja hänestä tulee merenpinnan kiitovene on oiva. Myös ”idea” jossa hän maalaa laivaa veden alla on aikamoinen.

Mutta sitten lähdetään erikoisilla, erilaisille, vaikuttaville kierroksille kun jämäkän, jännittävän vuorikiipeilykomedian kautta noustaan (Wilhelm Tell Overturen [taas!] soidessa) vielä korkeammalle avaruusrakettikomedian muodossa. Kiipeilykohtaukset suht hyvin kuvattuja ja se segmentti päättyy aikamoiseen ”ihmiset joulukuusenkoristeina”-”kevennykseen”.

Varsinainen ”kevennys” tapahtuukin sitten avaruudessa: Varsinainen brittinautti (ei Norman) unohtaa silmälasinsa kypärän ja raketin ulkopuolelle ja niitä heikkonäköisenä harhaillen etsiessään Norman samaan aikaan juoksee jäniksen (oikean, ei salamatkustajan) ja koiran perässä rakettiin…

Oiva komediapaketti, vaihtelevaa komediaa.

No nyt Nokkela Norman on orpokodin vanhin. Ja talonmies. Ihan hyvä, komedia myös sarjan alkupäästä. Oikeastaan tämä on loistava komedia, olisiko Nokkela Normanin paras?

Norman osallistuu nyrkkeily- ja kävelykilpailuihin, poljettava yhden(!) perunan kuorintakone on mainio, pyuhelinkoppikaaoskomedia ja kapellimestarikomedia on hyvää, vaikkakin ”vähän” kliseistä. Siitä huolimatta kapellimestarikohtaus on huippu: Frakkipäällistä hattarakepistä viimeisiä makuja nuolevaa Normania luullaan Mestariksi; Kun Norman yrittää saada käteen tarttunutta karkkikeppiä irti, orkesteri reagoi jokaiseen nuolentaan ja puisteluun kakofonisilla musiikkivilahduksilla, mutta yhtäkkiä orkesteri alkaa soittamaan Normanin vakaalla johdolla musiikkiesityksiä Wagnerin Tannhauserista steppiswingiin, swingisteppiin. Norman johtaa ja steppaa. Mutta sitten oikea Mestari saapuu ja Normanin takaa-ajo tapahtuu Puccinin William Tell Overturen tahdissa, Normanin tietenkin mukana kalistellen, kilistellen ja kolistellen. Norman saa vielä tuulikoneenkin päälle, joten nuotit lentävät ilmassa sakeasti. Puhumattakaan lumikoneen lumesta. Ja kaikki nämä pyörivässä orkesterimontussa. Elokuvan tunnetuin segmentti on varmaan tämä tai lasten leikkiauton takaa-ajo, Norman tietenkin leluauton ohjaimissa. Tai tämä: Ja hauskaa fyysistä komediaa on ampiainen housuissa junanvaunussa, ja junan vessassa housuja ikkunasta puistellessaan vastaantuleva veturi ja juna vie housut muassaan. Ja sitten vain housuitta kaupungille. No onneksi alkkarit jäivät jalkaan. Ja ampiainen junaan… Mutta, alkkarit ja urheiluboxerit ovat samannäköiset, joten siitä vain Lontoo-Brighton kävelykilpailuihin… Poliisi päällyshousuttoman perässä… Eikä, ja tämä(kään) ole täyteen tukittu, tungettu. Näissä sarjan parhaimmissa on hyvää Pekka ja Pätkämäisyyttä.

Lempeää komediaa.

Nokkela Norman on nyt ”perinteinen” maitomies, hevoskärryillä maitoa kuskaava. Elokuva on myös maitofirmataistelukomediaa. Ja hyvää sellaista. Nyt absurdius on koko ajan mukana, välillä pinnan alla, mutta koko ajan kuplivana: Normanista tulee konkreettinen hevoshullu, hän näkee puhuvia hevosen päitä ihmisten päitten paikalla, hän vie oikeasti ison ”sairaan” hevosen talon yläkertaan (hevosparka) lepäämään ja muka nukkuu sen vieressä sängyssä, sillä ”pidä hänet lämpimänä”, näin sanoo lääkäri puhelimessa kun luuli että kyseessä on vaimo…

Nytkään ei onneksi ole juurikaan jumituskohtauksia, ainoastaan alun aamuherätyskohtaus kestää koko päivän (vissiin vartin kestävä aivan alkeellinen, avuton, täysin tylsä ja typerä komedian britti-irvikuva jossa kasa, läjä tyyppejä herää ja kulkee kuin kännissä suut auki, silmät kiinni useaan kertaan portaat pudoten ja teet kaataen 1]) , golfkomedia on aina huonoa, kliseistä ja pitkää (vaikkei olisikaan pitkä kohtaus), ruohonleikkurikomedia on jämäkkää, lyhyttä ja nopeaa kuin kaunis ruohokenttä ja lopun pitkähkö palomieskomediaosuuden pystyy nielemään sillä, että kyllä Normanin pitää palomiehenäkin pöljäillä, kun kerran poliisi ja ambulanssikuskikin on koettu ja nähty aikaisemmissa filmeissä.

Ihan hyvää komediaa.

1] Puolitylsä kohtaus on lännenlaulu/elokuvamainen maitomiesten kaksintaistelu, jonka hyvä idea ja johdanto latistuu todella latteaan ”ratkaisuun”. Tätä latteutta latistetaan, selitetään vielä minuuttien brittipapatuksella. Latteus ”huipussaan”.

Roistosakki haluaa kidnapata rikasperheen pojan. Perheen taloon etsitään ikkunanpesijää, joten yksi roistoista sanoo ottavansa pestin. Mutta paikalla on tietenkin iso porukka jonottamassa, jopa kahdessa jonossa. Ja jobin tietenkin saa Nokkela Norman jonojojoiluiden ja ovityrmäysten jälkeen.

Nyt heti kun tässä sarjassa on vähän tavallisempi/uniikimpi tarina niin se lähtee lentoon ihan hauskalla tavalla, ja pysyy siellä, notkahtelee välillä, mutta kantaa koko elokuvan. Pituuskin passeli.

Hillityn/hillittömän hauska kompakti komedia. Nyt kun ei väkisin kerätä kaikkea, varsinkaan kaikkia kliseitä samaan kasaan, kassiin, koriin, niin tulos on herkullinen. Vankilakomediaakin vilautetaan, mutta vain vilautetaan, nyt ei jumituta jauhamaan kohtauksia jauhopölyksi, nyt ei tyhjennetä joka paikan pajatsoja pitkillä kliseekimpuilla, vaan siirrytään jouhevasti, joustavasti, nopeasti paikasta, tilanteesta toiseen. Toimii.

Tunnuslaulu Up in The World maailmanpyörässä on mainio.