Bertrand Tavernier on laajassa filmografiassaan käsitellyt myös Ranskan kipupisteitä, mustia muistoja, vuosia; Dokumentti La guerre sans nom (-92) käy läpi Algerian sotaa ja tämä Kulkulupa (Laissez-passer-2002) ei-dokumentti natsimiehityksen aikaa keskittyen kahteen oikeasti eläneeseen, mutta nykyään unholan limboon kadonneeseen elokuvantekijään; käsikirjoittaja Jean Aurencheen, joka kieltäytyi töistä täysillä, täysin ja ohjaaja ja Jean Devaivre yritti syödä sisällä, sisältä. menemällä mukaan elokuvantekoon. Mutta viimeksi mainitut joutuvat aina syömään myös valloittajan, vastustajan leipää.
Pidin kovasti. Elokuvaa on moitittu liian massiivisesta yksityiskohtien vyörytyksestä, mutta tärkeiden/törkeiden aikojen, asioiden käsittelyssä on hyvä käyttää massiivisuutta ja yksityiskohtia, jopa massiivisoituja yksityiskohtia.
Kotiprojektori 